Julkisen keskustelun perusteella Suomen taloudellisista näkymistä, julkisen sektorin rahoitustilanteesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta välittyvä kuva ei tällä hetkellä ole ruusuinen. Muutos on kuitenkin mahdollinen. Se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii päämäärätietoisia ja aktiivisia toimenpiteitä, jotta negatiivinen kierre saadaan katkaistua. “Palveluiden järjestämisen työkalupakki tulee päivittää yhteiskunnan nykyisten tarpeiden mukaiseksi. Yksi keskeinen ja liian vähän hyödynnetty keino on sosiaaliset innovaatiot sekä näitä mahdollistavat vaikuttavuusperusteiset kumppanuudet”, kirjoittavat Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia ja Gesund Partners Oy:n perustaja Ville Koiste.

Tuore kansainvälinen innovaatiokatsaus (WIPO 2023) toi esille, että viime vuosina innovaatioiden sosiaalinen, yhteiskunnallinen hyöty on jäänyt varsin rajalliseksi. Tämä kertoo, että innovaatiotoiminnan sosiaalinen kulma on unohdettu ja huomiomme valunut vahingossa paljolti teknologiaan sekä mustavalkoiseen, yrityskeskeiseen ajatteluun. Ilmastonmuutoksen sekä hyvinvoinnin monimutkaisten haasteiden ja digitalisaation kaltaisten megaluokan muutosajurien keskellä meidän on nykyisten toimintamallien tehostamisen ohella pakko innovoida ja uudistaa myös systeemisemmin.

Teknologia on tärkeä väline, muttei itseisarvo yhteiskunnan toiminnassa. Tämä havainto tukee arjen kokemusta, joka näkyy monien hyvinvointihaasteiden syvenemisenä teknologisesta kehityksestä huolimatta. Monen kokemus on, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) esimerkiksi sote-alalla on jopa irtaantunut ”omaan kuplaansa” – kuka terveyteen ja hyvinvointiin tehdystä tutkimuksesta hyötyy ja milloin, kun tuntuu että ei edes peruspalveluihin enää pääse kohtuullisessa ajassa?

Kysymys kuuluu: Kenelle siis innovoimme ja miten varmistamme, että TKI-panokset tuottavat hyötyä yhdenvertaisesti ja tukevat yhteiskunnan kestävyyttä niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti?

Perustutkimuksella on suuri ja kiistaton arvo. Koska kansalaiset valitsevat yhteiskunnan varoista ja niiden suuntaamisesta vastaavat poliittiset päättäjät, on väestön TKI-myönteisyyttä ylläpidettävä ja se onnistuu varmistamalla myös nopeasti koettavia sekä nähtäviä hyötyjä. Tähän sosiaaliset innovaatiot voivat olla mainio ratkaisu.

Yhteiskunnalliset kumppanuudet rakennetaan julkisten hankintojen keinoin

Julkiset hankinnat ovat keskeinen innovaatiotoiminnan ja TKI-panostusten ohjauskeino. Pohjimmiltaan kyse on markkinoista, joiden antamat reunaehdot raamittavat niin yksityisen kuin kolmannen sektorin kehittämis- sekä innovaatiotoiminnan panostuksia. Kuten olemme nähneet, jos julkinen sektori hankkii systemaattisesti esimerkiksi vuokratyövoimaa sosiaali- ja terveystoimialalle, syntyy alalle todistetusti lisää toimijoita ja kilpailua. Samanaikaisesti kilpailu kuitenkin johtaa työvoiman ja osaajien alati kiihtyvään siirtymiseen vuokratyöfirmojen palvelukseen, mikä entisestään pahentaa julkisen sektorin osaajapulaa ja lisää riippuvuutta ulkoisista toimijoista.

Vaikka vuokratyövoimaa tullaan nyt ja aina tarvitsemaan omien osaajien ohella, tämä edellä kuvattu kehityksen kierre ei ole kestävä. Sote-alalla on luotava nykyistä enemmän tilaa ongelmien juurisyitä ratkaiseville sosiaalisille innovaatioille. Se edellyttää myös hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Lisäsuoritteiden tai muiden korjaussarjojen sijaan vaikuttavimmat keinot löytyvät monissa tapauksissa sote-työkalupakin ulkopuolelta.

Vaikuttavuus johtaa meidät etiikan sekä inhimillisyyden äärelle

Vaikuttavuuden ohella voisi melkein yhtä hyvin puhua inhimillisemmistä julkisista hankinnoista, sillä keskiössä on hallinnon omien tai sille tuttujen toimien sijaan ihmisen arjesta lähteviin tarpeisiin vastaaminen. Väitämme, että maailmassa on jo aivan riittävästi teknologiaa ja toimiviksi havaittuja käytäntöjä, joita käyttämällä voidaan merkittävästi lisätä julkisten palveluiden vaikuttavuutta, säästää yhteiskunnan varoja sekä vähentää inhimillistä kärsimystä.

Nykytilassa suurin jumi ja haaste liittyy siihen, miten me kytkemme erilaiset tekniset tai toiminnalliset innovaatiot yhteen ja saamme resurssi- sekä rahavirrat optimoitua ehkäisevää toimintaa mahdollistaviksi.

Vaikuttavuuden hankkiminen ei ole helppoa. Usein ajatellaan myös, että hankintoja koskeva lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi liikkumavaraa vaikuttavuuden ja innovaatioiden huomioimiseksi. Selvää onkin, että kyvykkyys vaikuttaviin hankintoihin ei kehity kertaheitolla, vaan sitä tulee kehittää kokeillen – kyse on matkasta, evoluutiosta. Tuloksia ja vaikuttavuutta hankkiessa ei välttämättä aina onnistuta. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että yhteiskunnallemme tulee paljon kalliimmaksi jatkaa pelkästään suoritteiden tai vaikkapa vuokratyövoiman tilaamista. Lainsäädäntökään ei estä rohkeampia kokeiluja, vaan paremminkin kannustaa niihin.

Vaikuttavuusperusteisten kumppanuuksien valtavirtaistuminen on yhteinen ponnistus. Yleinen kriisitietoisuus on esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta varmasti niin vahva, että julkisen sektorin lisäksi yritykset ja järjestöt ovat varmasti valmiita vaikuttavuustalkoisiin. Mutta lopulta johtajuus ratkaisee. Katse kääntyy julkiseen sektoriin ja esimerkiksi hyvinvointialueisiin, joilla on valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä.

Sanoista tekoihin – haluatko mukaan?

Sosiaaliset ongelmat ovat laaja-alaisia ja monimutkaisia, jolloin niiden ratkaiseminen vaatii innovatiivisia ja vaikuttavia ratkaisuja. Sosiaalisten innovaatioiden edistämiseksi Diakonissalaitos ja Gesund Partners kutsuvat nyt toimijoita mukaan Co-Impact -verkostoon. Se on suunniteltu yhdistämään eri sektorien toimijat ja asiantuntijat sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi sekä vauhdittamaan vaikuttavuusperusteisia aloitteita.

Co-Impact toimii kuten liima, joka yhdistää kaikki relevantit muutoksentekijät yhteisen pöydän ääreen. Tavoitteena on luoda tila, jossa eri sektorien edustajat voivat jakaa tietoa, taitoja ja kokemuksiaan.

Tämä verkosto tuo yhteen parhaan asiantuntemuksen, mikä luo mahdollisuuden yhteistyölle ja uusille, vaikuttaville aloitteille. Eri toimijat voivat keskustella ja suunnitella yhdessä innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan kohtaamiin ongelmiin.

Diakonissalaitos ja Gesund Partners ovat lukuisissa kehittämisprosesseissaan havainneet, että sosiaalisten haasteiden ratkaiseminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä ja tavoitteellista toimintaa. Co-Impact ei ainoastaan luo uusia mahdollisuuksia yhteistyölle, vaan myös innostaa muita toimijoita osallistumaan sosiaalisten muutosten aikaansaamiseen. Co-Impact on askel kohti tulevaisuutta, jossa sosiaalisiin ongelmiin kehitetään konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja nykyistä systemaattisemmin.

Jos kiinnostuit, ole meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä!

Lisätietoa

Vesa Sarmia, kumppanuusjohtaja, Diakonissalaitos, vesa.sarmia@hdl.fi, +358 50 413 0718

Ville Koiste, perustaja, Gesund Partners Oy, ville.koiste@gesund.partners, +358 400 974422