Kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluu Coimpact-prosessissa – Vamosnuoret kertoivat työllistymisen esteistä ja mahdollisuuksista
Coimpact–vauhdittamojakso Helsingin kaupungin kanssa pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden NEET-nuorten palveluiden kehittämiseksi on lähtenyt dynaamisesti käyntiin. Ensiaskeleet toimivamman palveluverkoston kehittämiseksi on otettu ja tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja tähän isoon yhteiskunnalliseen haasteeseen.
Kehittämisprosessin keskiössä on laaja-alainen yhteistyö paitsi eri sektoreiden, luonnollisesti myös kokemusasiantuntijoiden kanssa. Coimpactin Ilari ja Stella vierailivat Helsingin Vamoksen Startti -ryhmässä keräämässä nuorten kokemuksia siitä, mitkä asiat auttavat ja toisaalta vaikeuttavat työllistymistä.
Nuorten ääntä kehittämisen tueksi
Vamoksen Startti on 16–29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille tarkoitettu ryhmä, jossa vahvistetaan elämäntaitoja, edistetään arjenhallintaa sekä vahvistetaan opiskelu- ja työvalmiuksia. Kyseessä on vapaaehtoinen ja diagnoosivapaa matalan kynnyksen palvelu, jossa haastavassa tilanteessa olevalle nuorelle tarjotaan apua juuri hänelle tärkeisiin asioihin.
Tapaamistamme Startin nuorista useilla oli jo kokemuksia työllisyyspalveluista ja valmennuksen aikana tai sen jälkeen heistä suuri osa ohjautuu työ- tai koulutuspolulle. Saimme siis arvokasta ensikäden tietoa siitä, millaisia haasteita nuori voi kohdata pyrkiessään kohti työelämää. Ryhmässä nuoret toivatkin aktiivisesti näkemyksiään esiin – aihe on selvästi monelle ajankohtainen ja paljon tunteita herättävä.
“Töitä ei saa ilman kokemusta ja kokemusta ei saa ilman töitä”
Työllistymistä vaikeuttavina asioina nuoret pitivät muun muassa mielenterveyshaasteita, puutteita osaamisessa sekä haasteita sopivan avun saamisessa ja oman suunnan löytämisessä. Työnantajan puolelta oli myös ajoittain kohdattu ennakkoluuloja, ymmärtämättömyyttä tai väheksyntää nuorten henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin liittyen, mikä taas vaikutti omaan asenteeseen työllistymistä kohtaan sekä itseluottamukseen.
Erityistä turhautumista aiheuttivat kohtuuttomilla vaatimuksilla varustetut jäykät rekrytointiprosessit ja työmarkkinoilla korostuva entistä kovempi kilpailu. “Töitä ei saa ilman kokemusta ja kokemusta ei saa ilman töitä”, eräs nuorista totesi tämän hetken työmarkkinoista. Kokemuksen puutteesta johtuvat kielteiset vastaukset herättivät pahimmillaan mielikuvan siitä, että töissä ei edes pärjäisi, vaikka sinne pääsisikin.
Epämotivoivana koettiin myös jäykät asiakaspalvelumallit, joissa esimerkiksi pitää hakea tietty määrä työpaikkoja, jotta työllisyysetuus säilyy. Tämä taas saattoi johtaa siihen, että työnhausta tuli ahdistavaa ja lamaannuttavaa. Työllisyyspalveluihin kaivattiinkin enemmän yksilölähtöistä näkökulmaa ja palvelun vahvempaa räätälöintiä nuoren elämäntilanne huomioiden.
Empatia ei poissulje kritiikkiä
Vaikka nuorilla riitti sanottavaa erityisesti työnhakua ja työllistymistä vaikeuttavista asioista, heidän vastauksissaan oli näkyvissä myös toiveikkuutta.
Työelämään kaivataan lisää empaattisuutta ja inhimillisyyttä. Nuoret toivoivat, että työnantajat opettelisivat ymmärtämään paremmin erilaisuutta ja loisivat entistä hyväksyvämpiä ja inklusiivisempia työympäristöjä, joissa monenlaiset ihmiset voivat menestyä. Kokemus oli, että turvallinen työympäristö jättää tilaa kyllä myös rakentavalle kritiikille ja kehitykselle. Vastauksista nousi myös konkreettinen toive lisätä erityisen tuen palveluita työelämässä ja kiinnittää enemmän huomiota esteettömyyteen.
Nuoret kokivat erilaiset koulutusmahdollisuudet sekä valmennuspalvelut hyvänä mahdollisuutena kasvattaa omaa itseluottamustaan ja motivaatiotaan työnhaun suhteen. Esimerkiksi pääsy matalan kynnyksen kuntouttavaan toimintaan sekä yksilöllinen apu omiin haasteisiin parantaa valmiuksia aloittaa työnhaku ja käsitellä siinä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita lannistumatta. Myös kun tarjolla on riittävästi koulutusmahdollisuuksia niin työnantajille kuin työnhakijoillekin, nuoren osaaminen kohtaa paremmin työnantajan vaatimusten kanssa.
Mitä seuraavaksi?
Nuorten kokemustietoa hyödynnetään monipuolisesti vauhdittamojakson aikana. Kohderyhmän kokemukset ja ajatukset ovat korvaamattomia, kun halutaan kehittää aidosti vaikuttavia palveluita, jotka vastaavat todellisiin tarpeisiin.
Yhteinen Coimpact –kehittämistyö Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa jatkuu hyvällä intensiteetillä. Muodostettuamme yhteisen tilannekuvan ja haasteen systeemisen ymmärryksen, siirrymme kevään aikana muotoilemaan konkreettisia vaikutustavoitteita, joihin yhteistyöllä pyritään.
Kutsumme kaikki NEET-nuorten teemasta kiinnostuneet tahot ja tekijät mukaan prosessiin!
Osallistava kehittäminen sisältää niin työpajoja kuin muun muassa kaikille avoimia ja ajasta sekä paikasta riippumattomia etätehtäviä. Jätä yhteystietosi ja pidämme sinut ajan tasalla kehittämisen etenemisestä sekä osallistumisen mahdollisuuksista: https://www.menti.com/alwdjyu81bp1
CoImpact on Diakonissalaitoksen ja Gesund Partnersin luoma alusta, jonka tavoitteena on vauhdittaa vaikuttavuusperusteista yhteistyötä yhteiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemisessa.
Liity mukaan myös postituslistallemme, jonka kautta jaamme tietoa tulevista tapahtumista ja välitämme kuulumisia vauhdittamojen tiimoilta.
Tekstin kirjoittivat Diakonissalaitoksen korkeakouluharjoittelija Stella Sjögren ja vaikuttavuusperusteisen kehittämisen koordinaattori Ilari Torsti.