Miten pysäyttää syrjäytyminen? Coimpact-vauhdittamojakso käyntiin Hämeenlinnassa
Coimpactin tiimi matkusti huhtikuussa Hämeenlinnaan uuden yhteistyön merkeissä. Järjestimme kaupungintalolla kick-off-tilaisuuden, joka käynnisti Hämeenlinnan kaupungin kanssa toteutettavan Coimpact-vauhdittamojakson.
Coimpact-vauhdittamo on valmistelujakso, jolla tähdätään vaikuttavuusperusteisten hankintojen toteuttamiseen. Etsimme yhteistyössä julkisen sektorin tilaajan kanssa uusia tapoja ratkaista vaikeita yhteiskunnallisia ilmiöitä, kun nykyiset keinot eivät riitä. Ajattelemme, että näiden ilmiöiden ratkaisu on mahdollista vain laajassa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken.
Tavoitteena syrjäytymisen ehkäisy työllisyyden avulla
Hämeenlinnan kick-off-tilaisuuteen osallistui johtajia ja asiantuntijoita muun muassa kaupungin työllisyys-, elinvoima- ja kotoutumispalveluista. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella alueellisista ilmiöistä ja valita niistä yksi, jonka juurisyihin vauhdittamojaksolla tullaan syventymään ja jota lähdetään ratkaisemaan vaikuttavuusperusteisten hankintojen keinoin.
Työskentelyssä nousi esiin useita toisiinsa kietoutuvia ilmiöitä, kuten työttömyys, yksinäisyys ja mielenterveyden haasteet. Kaupungin nuorten ja vieraskielisten asukkaiden työllistyminen tunnistettiin erityisesti haasteeksi. Totesimme, että keskusteluun nousseita ilmiöitä yhdistää riski syrjäytymiseen. Vauhdittamojaksolla käsiteltäväksi ilmiöksi valikoitui siis syrjäytyminen ja sen ehkäisy erityisesti työllisyyden edistämisen kautta, sillä pitkään jatkunut työttömyys on yksi merkittävimmistä syrjäytymisen riskitekijöistä.
Julkinen talous on vuosi vuodelta yhä ahtaammalla. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia käytännön keinoja siihen, miten elintärkeät palvelut tuotetaan. Kaupunkina haluamme olla mukana tekemässä yhteiskunnallista muutosta yhdessä kumppaniemme kanssa.
– Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja
Ilmiöstä vaikuttavuustavoitteisiin
Seuraavaksi me Coimpactissa syvennymme syrjäytymiseen johtaviin riskitekijöihin ja seurauksiin ja kokoamme niistä taustaselvityksen yhteistä työskentelyä varten. Ilmiöön pureutuminen jatkuu edelleen työpajatyöskentelyssä, keräämällä tietoa olennaisilta sidosryhmiltä ja haastattelemalla kokemusasiantuntijoita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vauhdittamojaksolla, jossa tavoitteena oli kehittää NEET-nuorten palveluita, keräsimme nuorten kokemuksia siitä, mitkä asiat edesauttavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat työllistymistä.
Kun syrjäytymisen juurisyistä ja seurauksista on saavutettu kattava käsitys, muotoilemme tavoitteen, jota lähdemme ratkaisemaan vaikuttavuusperusteisesti. Vaikuttavuustavoitteen on oltava sellainen, jota voidaan mitata. Esimerkiksi Tampereella käynnissä olevan Lapset ja nuoret SIB -ohjelman vaikuttavuustavoitteena on, että 80 % ohjelmaan osallistuvista huostaanotettuina olleista nuorista valmistuu toiselta asteelta, kun tiedetään, että valtakunnallisesti huostaanotettuina olleiden nuorten valmistumisprosentti on noin 40–50 %.
Kohti ilmiön ratkaisua
Työllisyys- ja koulutustavoitteiden rinnalla on tärkeää muistaa myös inhimillinen näkökulma. Vahvistamalla yksilön hyvinvointia ja toimijuutta, luomme pohjaa kestävälle ja aidosti vaikuttavalle muutokselle. Osana vaikuttavuuden hankinnan sujuvuutta voidaan seurata kohderyhmän hyvinvointia, mikä auttaa tunnistamaan, millä osa-alueilla tarvitaan lisää tukea ja toisaalta missä ollaan jo pidemmällä.
Vaikuttavuustavoitteen asettamisen jälkeen siirrymme suunnittelemaan vaikuttavuusperusteista hankintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme laskelmat yhteiskunnallisesta hyödystä ja kustannusvaikuttavuudesta ja kartoitamme mahdolliset ratkaisut. Tavoitteenamme on rakentaa vaikuttavuusperusteisten hankintojen lisäksi alueellinen ekosysteemi, joka lähestyy syrjäytymisen ehkäisyä systeemisesti eri vaikuttavien toimien kautta.
Nyt käynnistynyt yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin ja Coimpactin kesken tähtää merkittäviin ja mitattaviin muutoksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pysy kuulolla, kerromme vauhdittamon seuraavista vaiheista lisää syksyllä!
Tekstin kirjoitti Diakonissalaitoksen projektikoordinaattori Lotta Heikkilä.